Juurisikuri on monivuotinen kukka, joka kasvaa villinä tienvarsilla. Juurisikurin kukat ovat kauniin sinisiä ja kiinni jäykässä varressa. Kukat aukeavat aamulla ja sulkeutuvat yöksi. Juurisikuri on pörriäisten rakastama kukka, ja sitä kannattaakin kylvää puutarhan ”villiin” osaan. Sekä kukat että lehdet ovat syötäviä, lehdet parhaimmillaan ennen kukintaa.
Karviaiskoiso eli ananaskirsikka on jo monille tuttu. Se on tomaatin keltainen sukulainen. Karviaiskoisossa maistuvat mm. kiivi ja karviainen. Sillä on monia käyttötapoja – voit popsia sen raakana, muuttaa hilloksi tai viipaloida piirakkaan.
Karviaiskoiso eli ananaskirsikka on jo monille tuttu. Se on tomaatin keltainen sukulainen. Karviaiskoisossa maistuvat mm. kiivi ja karviainen. Sillä on monia käyttötapoja – voit popsia sen raakana, muuttaa hilloksi tai viipaloida piirakkaan.
Tässä aito suomalainen perinnejuures! Kaskinauriin Enon kanta on vanha suomalainen lajike Pohjois-Karjalasta. Sitä on ylläpidetty 1980-luvulta lähtien, ja se on tuotesuojattu. Enon kanta on mehukas ja sen malto on säikeetöntä. Se sopii syötäväksi pitkin kesää.
Kaurajuuri on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, erittäin vanha ja perinteinen viljelykasvi. Se on miedosti parsan ja osterin makuinen, ja kasvaa useimmiten yksivuotisena.
Tuoretta salaattia omasta maasta joka salaatille! Keräsalaatti Merveille on kaunis, voimakkaan punainen ja vihreä salaatti, jota voit istuttaa lisää kesän aikana. Näin saat jatkuvasti tuoretta satoa.
Kolme kaunista, värikästä porkkanan varhaislajiketta kylvönauhoissa. Pussi sisältää 3 kylvönauhaa jokaista lajiketta varten. Lajikkeiden sadot valmistuvat yhtäaikaa.
Kukkakaali on taatusti kaikille tuttu. Se on herkullinen ja terveellinen kasvis, jolle löytyy monta käyttötapaa. Tiesitkö, että kukkakaali sisältää runsaasti vitamiineja?
Latva-artisokka (Cynara scolymus) Gros Vert de Laon.
Latva-artisokka on herkkullinen ja koristeellinen vihannes Välimeren alueelta. Sillä on kauniit siniset, ohdaketta muistuttavat kukat ja hopeiset lehdet, ja se sopii hyvin myös leikkokukaksi. Kehtosuomut ja kukkapohjukset ovat syötäviä, ja ne kerätään kun suomujen kärjet alkavat aueta ulospäin. Latva-artisokka on hallanarka kasvi, ja se vaatii runsaasti lämpöä ja lannoitusta. Jotta sen saa kehittymään ajoissa, kasvi vaatii pitkän esikasvatuksen sisätiloissa. Huolellisella hoidolla latva-artisokan saa hyvin kasvamaan kotipuutarhassa. Se on periaatteessa monivuotinen perenna, mutta se ei talvehdi Suomen oloissa. Jos artisokan haluaa siirtää esim. kellariin talvehtimaan, sen ylöskaivamisessa pitää olla erityisen varovainen, sillä juuret ovat hyvin hennot.
ESIKASVATUS: Helmi-maaliskuussa. Liota latva-artisokan siemeniä yön yli vedessä ennen istutusta, jotta isot ja kovakuoriset siemenet pehmenevät sopivasti. Valitse kuohkea istutusmulta, istuta siemenet 1-2 cm:n syvyyteen ja kastele itämisalusta hyvin. Idätä siemenet lämpimässä (esim. patterin lähellä tai lattialämmön päällä). Pidä kylvös kosteana ja kun itäminen on alkanut, siirrä kylvös viileämpään paikkaan runsaaseen valoon. Kun tulee aika koulia taimet, kastele ne edellisenä päivänä. Latva-artisokan juuristo on hyvin hentoinen, joten kouli ne hellävaraisesti. Istuta taimet hiukan syvemmälle kuin istutussyvyys ja kastele hyvin. Lannoita vasta, kun ne ovat kunnolla juurtuneet. Aloita karaisu ulos kesäkuussa, ja siirrä ne pysyvästi ulos vasta, kun yötkin ovat varmasti lämpimiä (lämpötila vähintään +18 astetta). Muista kastella ja lannoittaa koko kasvukausi. Kirvat pitävät latva-artisokasta, joten tarkkaile kasvustoa ja tarpeen tullen myrkytä kirvat esim. Neudorffin torjunta-aineella.