Vastustuskykyinen, hyvin säilöntään sopia avomaankurkku. Roisoinen kuori. Sopii hyvin kasvatettavaksi avomaalla. Libelle viihtyy kuohkessa, ravinteikkaassa ja lämpimässä mullassa aurinkoisessa ja suojaisessa paikassa. Kastellaan usein.
ESIKASVATUS: maalis-toukokuu. Siirrä taimet pihalle, kun lämpötila on vähintään +20 astetta.
Hokkaidokurpitsa, jossa on makea ja pähkinäinen maku. Sen hedelmät ovat oransseja ja painavat noin 1,5 kiloa. Kermankeltainen hedelmäliha on paksua, pehmeää ja hyvin makeaa. Hoikkaidokurpitsa on toiselta nimeltään japanilainen talvikurpitsa, ja sen hedelmät poimitaankin niin myöhään kuin mahdollista, vasta syys-lokakuussa. Sen jälkeen kurpitsa kypsytetään valmiiksi huoneenlämmössä (n. 2-4 kuukautta). Suositeltu säilytyslämpötila on 8-15 astetta, eli kylmiö tai jääkaappi on sen paras paikka. Hokkaidokurpitsa on parhaimmillaan piirakoissa, muissa leivonnaisissa, kreemeissä ja keitoissa.
Hokkaidokurpitsa kasvaa parhaiten hyvin lannoitetussa ja kuohkeassa mullassa hyvin lannoitetussa ja suojaisessa paikassa. Paras kasvatusalusta on Biolanin kasvusäkki. Kurpitsa tarvitsee runsaasti vettä, joten älä päästä sitä kuivahtamaan.
ESIKASVATUS: maalis-toukokuu. Siirrä taimet ulos tai kasvihuoneeseen, kun lämpötila on vähintään 25 astetta.
Latva-artisokka (Cynara scolymus) Gros Vert de Laon.
Latva-artisokka on herkkullinen ja koristeellinen vihannes Välimeren alueelta. Sillä on kauniit siniset, ohdaketta muistuttavat kukat ja hopeiset lehdet, ja se sopii hyvin myös leikkokukaksi. Kehtosuomut ja kukkapohjukset ovat syötäviä, ja ne kerätään kun suomujen kärjet alkavat aueta ulospäin. Latva-artisokka on hallanarka kasvi, ja se vaatii runsaasti lämpöä ja lannoitusta. Jotta sen saa kehittymään ajoissa, kasvi vaatii pitkän esikasvatuksen sisätiloissa. Huolellisella hoidolla latva-artisokan saa hyvin kasvamaan kotipuutarhassa. Se on periaatteessa monivuotinen perenna, mutta se ei talvehdi Suomen oloissa. Jos artisokan haluaa siirtää esim. kellariin talvehtimaan, sen ylöskaivamisessa pitää olla erityisen varovainen, sillä juuret ovat hyvin hennot.
ESIKASVATUS: Helmi-maaliskuussa. Liota latva-artisokan siemeniä yön yli vedessä ennen istutusta, jotta isot ja kovakuoriset siemenet pehmenevät sopivasti. Valitse kuohkea istutusmulta, istuta siemenet 1-2 cm:n syvyyteen ja kastele itämisalusta hyvin. Idätä siemenet lämpimässä (esim. patterin lähellä tai lattialämmön päällä). Pidä kylvös kosteana ja kun itäminen on alkanut, siirrä kylvös viileämpään paikkaan runsaaseen valoon. Kun tulee aika koulia taimet, kastele ne edellisenä päivänä. Latva-artisokan juuristo on hyvin hentoinen, joten kouli ne hellävaraisesti. Istuta taimet hiukan syvemmälle kuin istutussyvyys ja kastele hyvin. Lannoita vasta, kun ne ovat kunnolla juurtuneet. Aloita karaisu ulos kesäkuussa, ja siirrä ne pysyvästi ulos vasta, kun yötkin ovat varmasti lämpimiä (lämpötila vähintään +18 astetta). Muista kastella ja lannoittaa koko kasvukausi. Kirvat pitävät latva-artisokasta, joten tarkkaile kasvustoa ja tarpeen tullen myrkytä kirvat esim. Neudorffin torjunta-aineella.
Lehtikaali (Brassica oleracea var. sabellica) Halbhoher grüner krauser.
Erityisen hyvänmakuinen, runsaasti vitamiineja ja mineraaleja sisältävä vihannes. Sitä voi käyttää mm. pataruuissa, keitoissa ja lehtikaalisipseinä. Halbhoherin lehdet ovat pitkät, kähärälehtiset ja hieman riippuvat. Lehtikaali istutetaan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan, mullan on hyvä olla ravinteikasta ja humuspitoista. Lajike on pakkasenkestävä.
Tässä on paprika, joka tuo mieleen Kalifornian lämmön ja elämänilon! Paprika ei ole ollenkaan niin vaikea kasvatettava kuin on annettu ymmärtää. Paprika on kyllä hallanarka, tarkka kosteudesta ja rakastaa auringonottoa, mutta jos nämä jutut ovat kunnossa, se tuottaa satoa mukavasti.
Miten olisi itse kasvatettu, maistuva parsakaali? Tuore parsakaali sisältää rautaa, A-,C- ja K-vitamiinia, folaattia, kaliumia, kalsiumia, fosforia ja kuitua sekä runsaasti proteniinia – se on siis todellista superfoodia! Parsakaalista on ruuanlaitossa moneksi – wokkaamisesta keittoihin ja gratiiniin.
Marathon on varma- ja runsassatoinen lajike. Se kehittää tiiviin ja pyöreän kerän, josta satoa voi kerätä monta kertaa, sillä sivuversot jatkavat kehittymistä, vaikka pääverso olisi jo kerätty. Parsakaali viihtyy aurinkoisessa paikassa, ja kasvaa parhaiten hieman savisessa, multaisessa ja kuohkeassa mullassa, mutta myös kevyemmissä maalajeissa.