Muuttokuume

Ei ole kuulkaa helppoa sekatavarakaupan muuttaminen paikasta toiseen! Ei varsinkaan, jos tavaraa on lukemattomia, lukemattomia pakettiautokuormallisia – ja tila, johon ne uudessa paikassa sullotaan, on viidennes vanhasta tilasta. Siinä tiimellyksessä täyttyi parikin isoa roskalavaa. Epäilemättä, kun uudessa paikassa ryhdytään toden teolla touhuun ja asettelemaan tavaroita paikalleen, vielä tullaan visiteeraamaan jäteasemalla kerran jos toisenkin.

Meille perheessä syksy on aina ollut terveydelle haastavaa aikaa; on ollut pitkällisiä sairaalareissuja, hankalia bakteereja ja vaikka mitä, joten arvata saattaa, kuinka kävi muuton stressatessa. Ensin sairastui mies ja kukistui mykoplasman kourissa sairaalaan. Ja kohta oli vuoro vaimon myöntää sama vihollinen vahvemmakseen. Juuri ja juuri saatiin vanha liiketila siivottua – onneksi – ja avaimet luovutettua, mutta uuden luotsaaminen alkuun ei ole mitenkään nytkähtänyt.

Suurin ongelma on tietenkin se, että kukaan ei tiedä, missä laatikossa mikäkin tavara on. Verkkokauppatilauksen tullessa etsiminen on kuumeista, ja toistaiseksi vielä on kaikki löytynyt. Mutta eihän siitä ole kuivin jaloin selvitty, sehän on selvä; toimitusajat ovat venähtäneet niin pitkiksi, että osa asiakkaista on jo halunnut rahansa takaisin (mitä en kyllä ihmettele) ja kärttyisän sävyisiä viestejä löytyy sekä sähköpostista että puhelimesta. Mutta uskokaa pois, vielä tämä tästä selkiää! Laatikko kerrallaan tavarat löytävät paikkansa ja samalla verkkokauppaan täydentyy pikkuhiljaa kaikki se, mitä sinne ei tähän mennessä ole saatu laitettua. Ja sitä on paljon!